...tai toisinpäin...Olisiko tämmöiset ohjeistavat lauseet nyt sitten aallonharjalla vuoden 2012-2013 informaationjakamista käsittelevien kirjojen nimissä?! Nimistään huolimatta nämä kirjat kertovat hieman eri suunnilta neuvoja someen.
Lainasin Tuija Aallon kirjan "Kuinka olla avoin" muutama viikko sitten. Ihan kaikesta en ole samaa mieltä, esimerkiksi joidenkin isojen organisaatioiden some-ohjeet tuntuivat ehkä aavistuksen kepeiltä. Ei siis puisilta ohuilta palikoilta, vaan ehkä hieman ympäripyöreiltä. Kirjan selailtuani (hyvin nopealukuinen, selkeä, hyviä esimerkkejä) innostuin uudestaan Twitteristä.
Toisaalta tuntuu siltä, että Twitter on kanava, jossa on oltava sekä asiaa että naseva (naseva tässäkohtaa tarkoittaa lyhyttä ja lystikästä) ilmaisun taito. Itse seuraan Twitteristä uutisia - en oikeasti lue Hesaria muuten kuin netistä - ja jotain hömppää kuten ja Cai-Göran Alexander Stubbia ja muutamaa muuta ministeriä. Tuomas Enbuske on tapaus sinänsä. Monesta kiinnostunut toimittaja, jolla on sanottavaa vähän kaikesta. Asiasta en ole ihan varma.
Minulla on harvoin asiaa. Tai mielipidettä. Sitä kun on asiakaspalvelijana tottunut miellyttämään. Mutta Twitterissä olen kunnostautunut uudelleentwiittaajana. Joitakin kestävään kehitykseen liittyviä juttuja, sekä joitakin tiedejuttuja. Ihmettelen edelleen miten puhelin toimii enkä ole lukenut mieheni minulle hankkimaa Electric Universe-kirjaa.
Toinen kirja, jota olen selaillut, löytyi myös Omnian mahtavasta kirjastosta (Espoon keskus, Kirkkokatu 16A). Oikeasti: Voiko olla parempaa työtä kun että työpisteen, eli tässä tapauksessa myymälän vieressä on SEKÄ lehtisali ETTÄ kirjasto?!
Niin, se kirja...Nappasin sen, koska näin kirjoittajan Bettinan ohjelmassa haastateltavana YLE Fem-kanavalla jokin viikko sitten. Pöyristyin, kun kirjoittaja Pernille Tranberg kertoi että vakuutusyhtiöt voivat käyttää (ja käyttävät) nettiin/someen kirjattuja tietoja SINUSTA omiin tarkoituksiinsa. Pöyristyin siksi, kun ajattelin että taas näitä hysteerikkoja, mitään ei voi tehdä kun on salaliitto tavallisen kotikokin reseptiblogin takana. Mietin, että nyt on vähän turhan paksua pajunköyttä ja juuttinarua, että ehei, näitä uhkakuvia en halua kuulla, eikä voi olla noin vaarallista.
No, toisaalta, kun googlasin itseni (pitkästä aikaa), löysin yllättävän paljon kaikenlaista "tietoa" ja luonnollisesti kuvia. Nettiin jää jälki, eikä sitä ole kovin helppoa pyyhkiä pois. Vaikka olen asian tiedostanut aiemmin, jäin ja jään edelleen miettimään.
Kaltaiseni hieman teknisistä asioista kiinnostunut, liian vähän kärsivällisyyttä omaava saadakseni joskus vastauksia, nämä kirjat avasivat muutaman ajatuksen-arkun kannen. Nyt pitäisi saada ajatukset kasaan.
Aika, tuo 24h/vrk mahtuva käsite, on ollut taas sota-ajan termiä lainatakseni "kortilla", joten kirjat palaavat takaisin kirjaston hyllyyn. Ihan vaan siksi, että uskon, että moni muukin haluaa ne lukea.
Kuinka olla avoin - Työelämän uudet viestintätaidot - Tuija Aalto, Finn Lectura 2012
Älä kerro kaikkea! Itsepuolustusopas verkkoon - Pernille Tranberg Steffan Heuer 2012
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti